Kuinka säätää valoympäristöä aurinkokasvihuoneessa
Valaistusolosuhteet ovat tärkeä tekijä aurinkokasvihuoneiden erilaisten ympäristötekijöiden suunnittelussa. Se ei ole vain hedelmäpuiden fotosynteesin edellytys, vaan myös kasvihuoneen lämmönlähde, joka vaikuttaa suoraan sisälämpötilaan. Siksi talvivalon laadusta tulee usein tärkeä tuotannon onnistumiseen tai epäonnistumiseen vaikuttava tekijä. Monien aurinkokasvihuoneiden tuotantoon ja hoitoon osallistuvien ihmisten yhteinen käsitys "ei pelkää kylmää säätä, vaan pilvisempiä päiviä", mikä osoittaa täysin valon merkityksen aurinkokasvihuoneille. Jatkuvat pilviset talvipäivät, varsinkin jos ne kestävät pitkään, aiheuttavat usein katastrofaalisia tappioita tuotannossa.
Kasvihuoneen valon voimakkuus riippuu ulkona olevan luonnonvalon voimakkuudesta sekä kasvihuoneen ja kalvon valonläpäisykyvystä. Kaarikehyksen varjostuksen, kalvon absorption ja heijastuksen, kondensoituneiden vesipisaroiden ja pölyn adsorption ansiosta kasvihuoneen valon intensiteetti on huomattavasti pienempi kuin ulkopuolella. Normaalioloissa sisävalon voimakkuus vastaa 50 prosenttia -80 prosenttia ulkovalosta.
Myös valon voimakkuuden jakautuminen kasvihuoneen eri paikkoihin on erilainen. Valon voimakkuuden vaakasuora jakautuminen huoneen pohjois-eteläsuunnassa on epätasainen, voimakas valo huoneen etuosassa, jota seuraa keskivalo ja heikko valo takaseinän lähellä. Talvella viljelypenkin taakse ripustetaan heijastava verho, jonka tarkoituksena on lisätä alueen valon voimakkuutta. Päätyjen molemmin puolin itä-länsisuuntaisen varjostusvaikutuksen vuoksi itä- ja länsipäähän muodostuu kaksi kolmion muotoista heikkoa valoaluetta aamulla ja iltapäivällä. Ne kutistuvat tai laajenevat auringon paikan muuttuessa päivässä ja katoavat keskipäivällä. Valon voimakkuuden pystysuuntainen muutos näyttää laskevan trendin ylhäältä alas. Lähellä kalvon sisäpuolta valon voimakkuus vastaa yleensä noin 80 prosenttia ulkovalon voimakkuudesta, kun taas 50-2500px maanpinnasta se on vain noin 60 prosenttia ulkovalon voimakkuudesta.
Aurinkokasvihuoneen valoaikaa ei rajoita vain luonnonvaloaika, vaan siihen vaikuttavat suurelta osin myös keinotekoiset hoitotoimenpiteet. Talvella ruoho- ja paperipeitot tulisi lämpimänä pitämiseksi paljastaa myöhemmin ja peittää aikaisemmin, mikä lyhentää keinotekoisesti sisävalaistusaikaa. Joulukuusta seuraavan vuoden tammikuuhun sisävalo on yleensä 6-8 tuntia. Maaliskuun jälkeen ulkolämpötila nousee, ja ruohokatto voidaan paljastaa aikaisin ja myöhään, jotta varmistetaan, että sisävalon aika saavuttaa yli 6-8 tuntia.
